Vaikka Nouveaux kalskahtaakin vähän ranskalaiselta nimeltä, ei bändi ole sieltä kotoisin, eikä edes Kanadasta vaan jenkeistä. Tyyli sijoittuu AOR:n suuntaan. Nouveaux ei ole niitä aivan tunnetuimpia porukoita ja se on pieni harmi, sillä Beginnings tarjoaa kyllä hienoja kappaleita. Nämä pojat osasivat kirjoittaa hyviä biisejä.

Suurin osa kappaleista kuuluu osastoon rauhallinen, mutta rockista kun on kyse, niin onhan tällä levyllä sitäkin tietenkin tarjolla. All That Glitters voidaan laskea hard rockiksi, joillain mittareilla ehkä juuri ja juuri heavyksikin. All That Glitters onkin yksi levyn parhaista, mutta kuten sanottua, levy tarjoaa hyviä kappaleita. Esim. Holding My Own sekä Bridge Across the Water ovat mukavan rentoja ja rauhallisia teoksia. Samoin myös Hurt So Bad on hyvä kappale. Kun myös We Believe ja United We Stand -biiseissä on koukkuja, on oikeastaan koko levy onnistunut. Red, White, Black and Blue on ainut joka ei niin paljon kolahda kuin muut raidat. Rauhallinen Across the Miles päättää levyn tyylikkäästi, kuinkas ollakaan.

Bändi teki vielä toisen albumin vuonna 1996. And This Is How I Feel on vielä rauhallisempi levy kuin tämä debyytti akustisine kitaroineen (olen tuota levyä joskus hieman kuullut). Ehkä joku päivä hankin senkin, sillä kun tätä ikää alkaa tulemaan, niin tuo maltillisempikin osasto alkaa uppoamaan tietyissä tilanteissa.