Kreyson on kristillinen hevibändi tsekistä (tai siis aikanaan tsekkoslovakiasta). Kreyson on nauttinut jonkinlaista suosiota kotimaassaan, enkä kyllä ihmettele. Musiikki kun on kertakaikkiaan hyvän kuuloista. Juuri minun makuuni. Aika monta videotakin ovat muuten tehneet. Andél na Útéku on, kuten joku voi päätellä, tsekin kielinen levy. Aluksi se oli aika jännän kuuloista, mutta siihen kyllä tottui hyvin nopeaa. Sanoista vaan ei tiedä, kun en ole tsekin alkeita koskaan lukenut, en edes AMK:ssa. No ei bookletissäkään ole sanoja, joten ei niistä sen enempää. Sen verran olen kuitenkin ottanut asioista selvää, että Kreysonin kerrotaan olevan kristillinen bändi. Riittää minulle.

Kreyson on hyvää menneen ajan heviä, jota harva osaa nykyään tehdä. Nykyään tulee kaiken maailman isoa A:ta ym tuotteistettuja rokkistaroja.  Kyllä hevissä pitää olla sitä jotain. Ja tässä on, esimerkiksi laulaja Ladislav Křížek. Miestä on kuulemma pyydetty aikanaan Helloweeniin laulajaksi. Ei sinänsä yllätä. Mies käyttää Luojan luomaa ääntänsä hienosti. Křížekin ääni ja Kreysonin soundi sopivat kyllä hienosti yhteen. No, monestihan se on niin, että minkä tahansa bändin laulajan ääni tekee suureksi osaksi bändin soundin. Vokaalit on kuitenkin niin vahva osa bändin musiikkia. Eli toisinsanoen olisi vaikeata ajatella Kreysonia ilman Křížekia.

Kreysonin vahvuus on nopeiden biisiensä ohella myös hitaammat biisit. Monet bändit osaavat kirjoittaa hyviä nopeita biisejä, mutta sitten slovari-osasto pettää. Näin ei käy kuitenkaan Kreysonin kanssa. Hitaita voisi vaikka tanssia hänen kanssaan.. Fade Out on levyn paras biisi, ehdottomasti.

Elixir Zivota on hyvä syy siihen, miksi olen linkittänyt Krizekin ja Kreysonin levyt samalle sivulle. Elixir Zivota on Kreyson-albumi, mutta kannessa lukee myös Lada Krizek. Krizek = Kreyson, Kreyson = Krizek, helppoa tsekkiläistä lyhyttä matematiikkaa.

Aikani levyä metsästin ja kun se lopulta eBayssa tuli vastaan, huusin, näin ja voitin. Ostin sen kyllä melkoiseen hintaan, 40 dollaria, mutta pakkohan tämä olisi ollut jossain vaiheessa ostaa ja tämä ei aivan joka päivä eteen tule. Netistä olin lukenut, että Elixir Zivota olisi Kreysonin huonoin levy (no, nettihän on täynnä mielipiteitä). Aivan tuulesta temmattu lausahdus tuo ei ehkä ollut, sillä musiikki ei ole aivan Andél na Útékun tai Křižácin (=Crusaders) tyylistä heviä. Aika paljon on mukana rauhallisempia kappaleita, mutta onneksi sentään muutama nopeampikin on mukana. Levyn paras biisi on mielestäni Good Luck. Siinä on jo enemmän sitä tuttua Kreyson-meininkiä. Toinen helmi on Na Moment ja kehaista voisi myös Pojd Se Toulat Se Mnou -kappaletta.

Mutta väite, että tämä olisi Kreysonin huonoin levy ei välttämättä pidä paikkaansa. En menisi sanomaan mikä mikä on Kreysonin huonoin levy, kun tuntuu että kaikki ovat loistavia, joten vaikeaa on sanoa mikä on huonoin, mutta on tämä erilaisin. Ehkä tämä on musiikillisesti lähempänä Ladislav Krizekin Zlatej Chlapec -sooloa kuin mitään muuta Kreyson-levyä, vaikka sekin taitaa olla enemmän rock kuin tämä. Jako Blázen on vähän sellainen kesäbiisi ja vaikka Afrodisiakassa on jo enemmän tunnetta, on senkin kertsi melkoinen kesähoilotus.

Sanotaan näin, että jos omistat kaikki muut Kreysonit paitsi tämän ja pidät niistä, on tämäkin hankittava. Ei tämä huono ole, ei mitenkään päin. Onhan tämä sentään Kreysonia!

Kreyson julkaisi debyyttinsä englanninkielisenä 1990, siis samaan aikaan kuin itse debyytti, mutta tämä japsi-versio on vuodelta 1993. Minä en ainakaan huomaa juurikaan eroa musiikissa ja soundeissa (johtuu varmasti heikoista soittimistani, millä musiikkia kuuntelen) debyyttiin verrattuna. Suurin ero on kuitenkin tietysti siinä, että biisit lauletaan englanniksi. Japani-versio kun on, niin tässä on mukana sanat. Ja niissä onkin hieman ihmettelemistä. Kreyson-biisissä lauletaan Spidergod Kreysonista ja Deep in the Night -biisissä mainitaan spiderknight. Hämähäkit, tavalla tai toisella liittyvät tähän bändiin. Andél na Útéku taas on sinänsä parempi, koska sen seitin ohuessa bookletissä on kuvat bändin jäsenistä ja muita kuvia joistain keikoista (joista tarkkasilmäinen voikin löytää hämähäkin.. hui kauheeta!).

Mutta joka tapauksessa nyt voi valita, kuuntelenko Angel on the Runia englanniksi vaiko Andél na Útékua tsekiksi. Molempi parempi.

Klíč k mé duši on jälleen Křížekin soolo, jossa on jotain uutta ja jotain vanhaa. Vanhaa on biisit Vitacit-, Citron- ja Kreyson -bändien levyiltä, joilla Křížek on laulanut. Takakannessa mainitaan myös bändi nimeltä Hosté, joten voi olla että sellaisessakin poppoossa Křížek on veisaillut, mutta paha mennä vannomaan, kun kaikki teksti on tsekiksi. Uutta on sitten loput biisit, jotka tälle soololle on levytetty (olisikohan niitä pari, max kolme). Nimibiisi rullaa hyvin kuulostaen Zlatej Chlapec -levyn tuotannolta.

Japsi-versio, jossa bonusbiisinä Andél na Útéku  -levyn Kreyson-kappale. Crusadershan minulla olikin jo englanninkielisenä, joten en minä tästä suuria summia maksanut. Onpahan nyt kuitenkin kokoelmassani. Sanat tuli kaupan päälle, jotka puuttuivat tuosta Flametrader painoksesta. Jonkin verran tuntuisi kristillisaatteellisemmilta sanoituksilta, kuin Angel on the Run -levyllä.

Kreysonin viimeinen levytys on vuodelta 1995, jolloin Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden, Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät Euroopan Unioniin sekä JJ Lehto voitti ensimmäisenä suomalaisena Le Mansin 24 tunnin ajot McLaren F1 GTR:llä. Eli vuosi oli ihan passeli Kreysonille julkaista uutta musiikkia...

En voi muuta sanoa, kuin että ei ole biisintekotaito kokenut heikennystä edellisiin levyihin. Tuttua Kreysonia tästä saa irti, kuuntelee tätä miten päin vain. Tsekiksi mennään, mutta ei edelleenkään haittaa menoa. Edelleen nopeat biisit loistavat ja hitaat vakuuttavat. Sinänsä harmi, että Kreyson on niin tuntematon monelle, mutta pitää laittaa asiat positiiviseen valoon. Saanpahan kuunnella hyvää musiikkia harvojen ja valituiden joukoissa. Právě teď alkaa ehkä hieman hassusti, mutta kerto on rautaa! Muita kovista kovimpia ovat Válka bláznů, Tam sekä Goodbye (vaikka pehmo onkin).