World Requiem
Anthology
1. Tightrope Dancer (4:28)
2. Requiem (4:40)
3. Someone to Love (4:18)
4. Say Hello (4:49)
5. The Killer (3:05)
6. Surrender (4:01)
7. On the Line (3:41)
8. You and Me (4:45)
9. The King (5:14)
10. No More Lies (3:55)
11. Forever Free (3:30)
12. He’s a Killer  (3:04)
13. No More Lies (3:36)
14. No Place to Hide (4:03)
15. Stand Up (4:23)
16. King of Kings (5:37)
1. Intro (0:43)
2. Armed for Action (3:55)
3. Fight for the Light (3:09)
4. He’s a Killer  (3:17)
5. Quiet Times (4:10)
6. Run for your Life (4:55)
7. Winner’s Take All (4:22)
8. On The Line (3:19)
9. Fight for the Light (3:20)
10. Someone (4:01)
11. Requiem (4:44)
12. No More Lies (3:21)
13. King of Kings (3:08)
14. Tightrope Dancer (4:05)
Roxx Records 2007
 


Vuonna 1990 ilmestynyt World Requiem -albumi päivitettiin 2000-luvulle masteroimalla se uudelleen. Olen lukenut netistä juttua, että alkuperäinen World Requiem -albumi olisi kärsinyt huonoista soundeista. Ja niin ovat myös bändin kaveritkin olleet sitä mieltä, rahaan vedoten niinkuin tapana on. Ekaa versiota en ole kuullut, mutta tämä uudelleenjulkaisu on kyllä käypää tavaraa. Soundit ja musiikkityyli tuovat mieleen varhaisen Stryperin.

Anthology on tuplalevy. Ykkös cd:n 10 ensimmäistä raitaa muodostavat World Reguiem -levyn. Loput kuusi raitaa ovat bändin Anthem-demolta vuodelta 1987. Kakkos cd:n seitsemän ensimmäistä raitaa ovat nimettömältä demolta vuodelta 1986. Loput seitsemän raitaa ovat liveäänityksiä vuosilta 1987-1990.


Eternal Ryte tuli minulle vastaan eBayssä, kun siellä oltiin keräämässä ennakkomaksuja Anthologyn valmistamiseen. En ollut siis ennen kuullut bändistä mitään, mutta kun kerran niin hienosti osasivat tuotetta ja bändiä mainostaa, niin päätin ostaa sian säkissä. Muistaakseni parisen kuukautta siinä meni, kun levy sitten tuli kotiini. Ennakkotilaajat (100 ensimmäistä), joka siis itse olin, saivat myös bonus-DVD:n, jossa on livekeikkoja Amerikan mantereelta. Ihan hyvä lisä sinänsä. Nimmarit tuli sitten vielä kaupan tekijöiksi. Tällä kertaa kannatti ostaa sika säkissä. Pidän varsinkin World Requiem -levyn biiseistä. Ei nuo demobiisitkään mitään täyttä kuraa ole. Die hard fanit varmasti antavat niille enemmän arvoa, mutta kuinka monta sellaista tähän maailmaan mahtuu? Bändistä kun ei tullut kovinkaan suosittua tukkametallipäivinä vaikka lahjoja kavereilla oli. No, aina ei voi onnistua.

Pari miinusta tulee tästä paketista mieleen. Ensinnäkin The Killerin ja Surrenderin kertosäkeet ovat hiukan liian samantyyliset. Se ei pistäisi korvaan niin helposti, jos kappaleet eivät olisi peräkkäiset levyllä. Toinen miinus on se, että sanat puuttuvat kokonaan bookletistä. Ne kai jäi sinne alkuperäiseen levyyn. Plussaa sitten tuo se, että kitaristi                                                                          Bobby Smith vetää mukavan tukkahenkisiä sooloja. Loppu.