When the World
Falls Down

1. 96.11.28;14:00 (0:48)
2. Against the Odds (5:07)
3. Overnight Sensation (4:30)
4. Can't Close the Book (5:05)
5. Hide Your Heart (5:43)
6. Balance of Power (6:10)
7. Don't Wait Until Tomorrow (5:25)
8. Something For Your Head (5:56)
9. When Love Is On Your Side (6:54)
10. The Real Thing (carry on dreaming) (6:35)
11. These Are the Days (5:06)
12. Summers Over (5:10)
Anthem 1997


BOP:in debyytti on hieman maltillisempaa kuin bändin seuraavat levyt. Mutta tämä ei tarkoita ollenkaan sitä, että tätä ei kannattaisi metsästää, (suhkot harvinainen kun on..) sillä jokainen biisi on hyvä ja koukkua löytyy. Jokainen biisi oikeastaan jollain tapaa täydentää toisiaan, jolloin mikään kipale ei varsinaisesti erotu näin tasaisesta levystä sen kummemmin esille, kaikki kun ovat mukavaa kuunneltavaa.

Levyllä laulaa bändin seuraavien levyjen basisti Tony Ritchie, eikä mies huonosti laulakaan. Levyltä löytyy lisäksi Overnight Sensation -biisin video. Omallani on vielä muun hyvän lisäksi bonusbiisi, joka on itse asiassa raita 12. 13:s biisi on Summers Over, aika sekavaa.. Itseasiassa kun aikani tutkin, Japsi-versiossa on yksi bonusbiisi, ilmeisesti nimeltään
If Ever, sillä oman levyni bonusbiisin kerrossa lauletaan juuri tuota If ever you need someone -kohtaa. Ilmeisesti sitten omistan japsi-version. Tätä teoriaa tukee myös se, että takakennssa lukee Anthem, joka julkaisee japsipainoksia.



Book of Secrets
1. Desert Of Lost Souls (0:53)
2. Walking On Top Of the World (7:03)
3. Book Of Secrets (7:42)
4. When Heaven Calls Your Name (6:20)
5. It's Not Over (5:01)
6. Do You Dream Of Angels (5:46)
7. Seven Days Into Nevermore (6:49)
8. Miracles and Dreams (8:01)
9. Stranger Days (to come) (5:40)

Point Music 1998


Lance King hyppää kyytiin tällä kiekolla ja asettaa rimaa mielestäni hieman korkeammalle. No, musatyyli on hieman erilaista verrattuna debyyttiin, mutta kun bändi on sama, niin näin kai voidaan todeta. Tony Ritchie ei siis tällä levyllä laula, mutta ei soita bassoakaan, jota soittaa Chris Dale. Ritchie tosin on vastuussa biisien teosta. Ajatteli varmaan antaa uudelle basistille mahiksen olla rokkitähti.

BOP on muutes niitä bändejä, joiden levyillä (no ainakin tällä) on ns "kertoja", joka juttelee levyllä niitä näitä biiseihin liittyvää. Mikäs siinä. Ja sitten jotain
rakentavaa: tämähän on aika lailla poweria. Ei mielestäni niin veikeää kuin yleensä europoweri on, mutta powerimpaa kuitenkin kuin BOP:in 2000-luvulla tehdyt levyt. Eipä tältä huonoa biisiä löydy. Voin kyllä suositella. Biisit ovat melko pitkiä, mutta ei niihin kerkeä kyllästyä. Sellainen yksityiskohta omasta levystäni vielä, että CD:n takalehti on painettu väärin. Jos takakansi on oikein päin, niin se kuva, joka näkyy, kun CD:n ottaa pois on väärin päin. En tiedä moniko tämän selityksen ymmärtää, mutta jos omistat tämän levyn, niin tarkistapa omasi.


Ten More Tales of
Grand Illusion
Tale 1. Day Breaker (4:22)
Tale 2. Prisoner Of Pride (5:53)
Tale 3. Savage Tears (7:06)
Tale 4. Under the Spell (5:07)
Tale 5. Blind Man (6:50)
Tale 6. About To Burn (5:20)
Tale 7. Under Innocence Wing (1:21)
Tale 8. Sins Of the World (4:47)
Tale 9. The Darker Side (4:31)
Tale 10. Ten More Tales Of Grand Illusion (7:31)
Massacre Records 1999


Balance on kova! Kyllä Britanniastakin voi tulla hyvää heviä, vaikka vähemmän on sellaista ilmestynyt meikäläisen levyhyllyyn. No, Lance King on jenkki, mutta ei sen väliä. Tämä on musiikillisesti hyvin lähellä Book of Secrets -levyä, ehkä jonkin verran progehtavampi. Jos näiltä levyiltä soitettaisiin biisejä, en menisi takuuseen muistaisinko kummalta plätyltä ne on. Vain vuoden ero julkaisussa voi tietysti selittää tämän ja se, että hommasin nämä levyt melko samaan aikaan. Molempien levyjen biisejä on luultavasti tehty samoihin aikoihin, ainakin näin voisi kuvitella.

Musiikin lisäksi BOP panostaa myös kansitaiteeseen. On aina ilo katsella komeita kansia tai etsiä yksityiskohtia kansista. No, ei näistä sen kummemmin yksityiskohita löydy, mutta hienoja kansia ne ovat. Ainakin Giant-niminen bändi piti
Ten More Tales of Grand Illusion -kannesta sen verran paljon, että käyttivät niitä oman III-levynsä kantena, hieman muokattuna tosin.

Levyllä on monia hienoja biisejä, mutta jos jokin pitäisi valita ykköseksi, sanoisin että jompikumpi, About To Burn tai
Prisoner Of Pride se olisi.


Perfect Balance
1. Higher Than the Sun (7:02)
2. Shelter Me (5:17)
3. Fire Dance (6:50)
4. One Voice (5:23)
5. The Pleasure Room (6:03)
6. Killer Or the Cure (5:37)
7. House Of Cain (5:06)
8. Hard Life (6:35)
9. Searching For the Truth (4:46)

Massacre Records 2001

BOP sen kuin vaan jatkaa voittokulkuaan. Nyt jo vähän enemmän progelta kuulostavammalta powerilta, mutta siis kuitenkin poweria. Ei tämä mitään DT:ä ole ja ihan hyvä niin. Lance King se vaan osaa laulaa hyvin. Sopii kyllä Balancen musiikkiin kuin se sinne.. saat itse keksiä mikä ja minne.

Tony Ritchie soittaa tällä levyllä bassoa ja tekee biisit yhdessä Pete Southernin (kitaristi) ja Kingin kanssa. Loistava kiekko kaikin puolin. One Voice on levyn helmi. Melko lailla tarttuva kertosäe. Shelter Me on myös onnistunut biisi. Muistaakseni Ritchiekin oli siitä kovin ylpeä, hänen biisi kun on.

Perfect Balancesta tehtiin kolme versiota: euro-, japsi- sekä jenkkiversiot.  Itseltäni löytyy myös tuo japsiversio. Jenkkiversiossa ei taida olla muuta kuin eri kannet ja jotain CD-Rom plussaa, mutta se ei siis sisällä mitään bonusbiisejä.


Perfect Balance
1. Higher Than the Sun (7:02)
2. Shelter Me (5:17)
3. Fire Dance (6:50)
4. One Voice (5:23)
5. The Pleasure Room (6:03)
6. Killer Or the Cure (5:37)
7. House of Cain (5:06)
8. Hard Life (6:35)
9. Searching For the Truth (4:46)
10. Time Of Our Lives (5:59)
11. The Other Side Of Paradise (4:47)

Avalon Marquee 2001

Perfect Balancen japsipainos. Bonusbiiseinä Time Of Our Lives ja The Other Side Of Paradise. Biisit ovat samoja kuin U.S.M.:n Silver Step Child -CD:llä. Kansi ja booklet ovat hieman erilaisia kuin europainoksessa ja sanat löytyvät bonusbiiseihin. Omistamisen arvoiseksi tämän tekee nimenomaan se, että bonusbiisit laulaa Lance King, kun U.S.M. -levyllä vokaalit hoitaa Tony Ritchie. Tämän ja Massacren Perfect Balancen kannet on muutes suunnitellut Lance King. Itse pidän näistä kansista enemmän. Niin ja tottahan toki jenkkipainoksella on tietysti vielä omat kannet.


Heathen Machine
1. The Rising (1:19)
2. Heathen Machine (6:34)
3. I wish You Were Here (7:14)
4. Chemical Imbalance (5:14)
5. No Place Like Home (6:54)
6. The Eyes Of All the World (6:45)
7. Just Before You Leave (6:31)
8. Wake Up Call (8:21)
9. Necessary Evil (7:46)

Massacre Records 2003


BOP:n viides on, no en tiedä onko paras, mutta ei todellakaan huonoin (jos Balance of Power ja sana huono edes mahtuvat samaan lauseeseen), sillä jokainen biisi on koukkua täynnä. Lance King otti ja lähti Balancen riveistä. Olisiko  taloudelliset seikat olleet syypäänä, mutta minkäs teet, hyvä laulaja meni tekemään musiikkia muualle. No, hätä ei ole tämännäköinen. Kreikkalaisverta omaava John K, Kingin tilalle tullut laulaja hoitaa homman kotiin tyylillä. Erityyppinen laulaja kuin King, mutta vain positiivisessa mielessä. Keuhkoja riittäisi vaikka järjestämään 600:lle lapselle ilmapallokekkerit.

Muutoksia Perfect Balancen aikakauteen on hieman: vokaalit siis hitaa John K, toinen kitaristi, Bill Yates lopetti ja basisti Tony Ritchie laitatti punkkaritukan.
Sanoisin, jotta Heathen Machine  on BOP:n synkin levy. Melodiat ovat raskaampia kuin ennen, mutta ah, silti niin Balancemaisia. Toimii!

Heathenology
1. Prisoner Of Pride (5:51)
2. Fire Dance (6:52)
3.
Stranger Days (to Come) (5:41) (
4. Higher Than the Sun (7:04)
5. Seven Days Into Nevermore (6:33)
6. The Pleasure Room (6:03)
7. The Other Side Of Paradise (4:49)
8. Blind Man (6:53)
9. Book of Secrets (6:51)
10. Savage Tears (7:03)
11. Do You Dream of Angels (5:45)
12. One Voice (5:27)
13. Against the Odds (4:18)
1. The Rising (1:29)
2. Heathen Machine (6:13)
3.
Chemical Imbalance (5:35)
4. Shelter Me (5:48)
5.
Searching For the Truth (5:09)
6.
Ten More Tales Of Grand Illusion (7:33)
7. No Place Like Home (7:08)
8. Guitar Solo (1:40)
9.
Walking On Top Of the World (6:28)
10.
Wake Up Call (7:16)
11. Day Breaker (5:46)
12. Sins of the World (5:19)
Massacre Records 2005


Heathenology käsittää kaksi CD:tä ja yhden DVD:n. Ensimmäinen CD on kokoelma, jossa on kapaleita BOP:in neljältä ensimmäiseltä levyltä. Toinen CD on livetallenne Saksan keikalta vuodelta 2004. DVD:llä on sitten tämä sama keikka nähtävissä + extroina: "The Story So Far", "Inspiration and Recording", "Bootleg Material" sekä "Gallery". Sanottakoon, että Bootleg Materialissa on pätkiä 2000-luvun alusta kun Lance King oli mukana. Lyhkäisiä livepätkiähän ne vain ovat, mutta silti. Eikä tuo kuvanlaatukaan ole huippua, mutta silti. Ei muuten tullut kaliiksi tämä ostos. Ebay.co.uk harvoin tarjoaa herkkua näin halvalla kotiin kannettuna: 4€.

Itse keikka on ihan hyvä paketti käsittäen biisejä kaikilta levyiltä pois lukien
When the World Falls Down -albumin. Mielestäni John K tulkitsee vanhemmat BOP:in biisit, joilla Lance King hoiti vokaalit, varsin hyvin. Mielestäni esim. Walking On Top Of the World- ja Day Breaker -kappaleet ovat Lancen omaisuutta, mutta hyvin John K niistä suoriutui. Vaikka miehillä erilainen ääni onkin, niin laulutyyli on sitten kuitenkin molemmilla sen verran samankaltainen, että homma hoituu ihan tyylillä  näinkin.